Mitä mulle kuuluu?

New year, New me. No ei, mutta hyvää uutta vuotta 2021 jokaiselle! Siitä on tovi vierähtänyt, kun viimeisimmän kerran olen tänne jotain kirjoitellut. Aika menee niin nopeasti, mutta nyt olen takaisin täällä, mieli täynnä uusia ideoita! Ihan aluksi kuitenkin haluan kertoa, mitä mulle kuuluu, missä mennään tällä hetkellä. Viimeisin postaus minkä olen tänne julkaissut, on kuitenkin masennustarinani.

Tosiaan meillä piti jatkua tammikuussa koulu hybridiopiskelulla, eli toisinsanoen olisi osittain päässyt palaamaan kouluun. Mutta koronatilanteen huonontuessa Vaasan seudulla, tuli myös etäopiskelu jälleen takaisin, tällä kertaa maaliskuulle saakka. Laskin yhtenä päivänä, että mulle tulee n. 9kk etäopiskelua, jos ei lasketa satunnaisia labratunteja tai tenttejä koululla mukaan. Tämän ajan kutakuinkin kokonaan olen ollut Jyväskylässä vanhempieni luona, koska täällä en kuitenkaan ihan täysin lahoo neljän seinän sisällä, mitä Vaasassa tekisin. Mutta huomaan myös sen, että nyt alkaa olemaan niin kyllästynyt jo tähän etänä opiskeluun, että pelkillä luennoilla on jo vaikea pitää keskittyminen yllä vaikka olisikin mielenkiintoinen aihe. Ja pakko se on myöntää, alkaa tässä kaipaamaan jo eri opiskelutapahtumia, opiskelukavereita ja sitä normaalia opiskelijaelämää.

Mutta miten mulla muuten menee? Jos koulun tuomaa väsymystä ei lasketa, niin mulla menee ihan hyvin. Oon panostanut itteeni 100%, tehnyt just sellasii asioita mitkä tuntuu hyvältä siinä hetkessä, enkä ole pakottanut itteäni tekemään mitään mistä en nauti. Pakko myöntää, en ole salilla treenannut parin kuukauden aikana kuin muutaman kerran, vaan liikkunut muilla tavoin. Ja se on tuntunut todella hyvältä. Tottakai kaipaan treenaamista ja sen tuomaa oloa, mutta kun kroppa ei ole ollut kunnossa niin sit ei vaan ole halunnut hajottaa sitä yhtään sen enempää.

Tein myös pari viikkoa takaperin tavoitelistoja vuodelle 2021 ja yhtenä tavoitteena oli panostaa enemmän blogiin sekä Instagramiin. Kummatkin kanavat ovat itselleni sellaisia, joissa pystyn puhumaan myös niistä vakavammistakin aiheista kuten kiusaamisesta ja sen aiheuttamista jäljistä. Olen muuten erittäin kiitollinen kaikista viesteistä, mitä olen saanut liittyen juurikin kiusaamispostauksiin (täällä & täällä) sekä masennustarinaani (täällä). Varsinkin kiusaamispostauksien jälkeen olen saanut viestiä kiusatuilta, että he ovat vihdoin oikeasti uskaltaneet hakea apua kiusaamiseensa. Ja oikeasti, mun tarkoitus noita postauksia kirjoittaessa olikin juuri se, että pystyn auttamaan ihmisiä ja rikkomaan erilaisia tabuja esimerkiksi masennukseen liittyen.

Tässä lyhykäisyydessään mitä mulle kuuluu. Yksinkertaisesti sanottuna elämä kulkee tietyn kaavan mukaan päivästä toiseen: etäopiskelua, kavereiden kanssa oloa ja ripaus liikuntaa. Mutta tuntuu hyvältä olla takaisin blogin parissa, tätä olen kaivannut viime päivinä elämääni jälleen!

Noora

Tykkää-merkinnät

Kommentit