Kuinka tajusin lepäämisen merkityksen?

Postaus toteutettu yhteistyössä Radisson Blu Hotel Espoon kanssa.

Moikka!

Vietimme viime viikonloppuna poikaystäväni kanssa miniloman Etelä-Suomessa. Lauantaina lähdimme ajamaan Jyväskylästä ja ensimmäinen etappi oli Porvoo ja tarkemmin sanottuna Porvoon vanha kaupunki. Tulette saamaan lauantaina kello 15.00 postausta tästä etapista, koska tässä postauksessa keskitytään enemmän hotellissa oloon ja siihen, miksi lepo on oikeesti tärkeetä elämässä.

Mä oon ihminen, joka ei välttämättä osaa levätä ennenkuin kroppa käykin jo ylikierroksilla. Vielä kun asuin porukoilla, meni mulla päivästä helposti kaksi tuntia pelkkiin koulumatkoihin. Jos pääsin neljältä koulusta, olin kotona viiden maissa. Treenipäivinä kerkesin käydä syömässä kotona ja sitten piti jo lähteä harkkoihin. Parhaimmillaan harkat kestivät 2 tuntia, jonka jälkeen kotia suihkuun, syömään ja läksyjen tekoon. Kello läheni useina öinä 12 kun pääsin nukkumaan ja seuraavana aamuna herätys oli normaalisti 5.10. Joten yöunet jäivät todella lyhyeksi ja tämä näkyi kouluarvosanoissa, ja muutenkin jaksamisessa.

Onneksi omistan äitin, joka kielsi menemästä harkkoihin jos huomasi mun olevan liian väsynyt. Ja pikkuhiljaa sitä alkoi myös itse oppia kuuntelemaan kroppaansa ja sitä, tarviiko se lepoa. Usein luulee kropan ja pään pärjäävän 4 tunnin unilla, koska ei tunne oloa väsyneeksi aamulla. Tämä johtuu todella usein siitä, että kroppa on yliväsynyt, jolloin vastareaktiona tulee "energisyys".

Kun muutin Jyväskylään, helpottui aamuheräämiset huomattavasti. Aloin jaksamaan paremmin ja osasin paremmin ottaa itselle aikaa levätä. Ajan kanssa oppi kuuntelemaan kehoa ja oppi antamaan sille aikaa palautua treeneistä. Kun sali tuli lentopallon lisäksi mun elämään, saatoin mennä suoraan lentopallotreeneistä salille. Kuormitus, mikä kropalle tuli oli valtava. Mutta pari kertaa ylikunnosta toipuneena, on osannut itsekkin jarruttaa menoa. Kisadieetillä keholla ei oo niin paljoo "rakennusaineita" auttamassa palautumisesta. Sen takia on hyvä pystyä antamaan rauhassa aikaa palautumiseen, esimerkiksi ottamalla tälläisiä minilomia hotellissa tai vaikka mökillä.

Kun heräsin sunnuntai-aamuna hotellihuoneesta, tuntui mun olo todella virkeältä ja levänneeltä. Tiesin, että nyt oli aika ottaa pieni breikki arjesta ja treeneistä. En murehtinut ollenkaan aerobisia tai salitreenejä, vaikka lauantainakin söin ruokavalion mukaan. Sunnuntaina sain aamusta tankata hiilaria hotelliaamupalalla ja se auttoi myös virkistämään oloa. Nyt jaksaa taas painaa jonkun aikaa kovaan duunia ennen seuraavaa pientä breikkiä. Mulla on kuitenkin viikottain vähintään 1 lepopäivä, jolloin en treenaa ollenkaan vaan annan oikeasti kropalle aikaa palautua.

Kenenkään keho ei jaksa työskennellä, jos se ei saa levätä. Vaikka et urheilisikaan mutta teet töitä tai opiskelet, tarvitset lepoa. Lepo edesauttaa aivojen keskittymistä, jolloin työntekokin on mukavempaa. Lapsetkin tarvitset lepoa ja unta, koska he ovat kasvuvaiheessa. Vaikka sitä ei meinasikaan uskoa, niin unella ja levolla on suuri vaikutus kasvuun. Siinä on homman jujuna sama juttu kuin, mikä on treeneistä palautumisessa. Lapset kuitenkin päivän aikana vipeltää menemään paikasta toiseen ja varmasti kuluttavat energiaa. Levossa kehon "rakennusaineet" auttavat kehoa palautumaan päivän leikeistä ja auttavat lasta kasvamaan vahvaksi ja isoksi. Sen lisäksi lapsille on erityisen tärkeätä saada nukkua kunnon yöunet, koska heidän tarvitsee keskittyä koulussa.

Noora

Tykkää-merkinnät

Kommentit