Joulu 2019

Moikka!

Pikkuhiljaa alkaa vuoden 2019 joulu olla vietetty ja jälleen kerran oli ihana saada viettää aikaa läheisten kanssa. Lyhyesti meidän jouluun kuului paljon ruokaa, juustokakkuja, yhdessä oloa, lautapelejä sekä paljon naurua. Mutta haluan kertoa meidän rutiineista, mitä meidän joulussa on ollut jo useamman vuoden.

Jouluaatto:

Jouluaattoaamuperinteenä meillä on ollut viedä Muuramen hautausmaalle kynttilät, mutta tämä me tehtiin jo aatonaattoiltana isän kanssa. Joten minun jouluaatto alkoi jalkatreenillä, jonka halusin hoitaa alta pois hyvissä ajoin ennen mummille menoa. Salilta kun pääsin kotia, oli vuorossa riisipuuron syönti ja voi että miten oon muuten ikävöiny kunnon riisipuuroa. Yksin asuessa ei vihti alkaa hirveästi keittelemään juuri esimerkiksi riisipuuroa, koska sitä helposti keittää liikaa.

Olimme sopineet perheenjäsenten kanssa, että menemme mummin luokse joulusaunaan ja syömään puolenpäivän aikoihin, koska tiesimme siellä menevän aikaa. Itse jouduin kyllä skippaamaan saunan, koska mulla on ollut pidempään ihottumaa jonka seurauksena olen unissaan raapinut ihoa rikki, varsinkin taipeiden kohdilta. Muiden saunoessa tv:stä tuli uudempi versio Lumiukko -elokuvasta, joten tuli sekin nähtyä ensimmäisen kerran. Mutta mun mielestä ainakin se oli pienoinen pettymys, eikä läheskään yhtä hyvä kuin alkuperäinen Lumiukko -elokuva.

Kun kaikki olivat saunoneet, oli ruokailun aika. Harmittaa, kun en tajunnut ottaa mummin tekemistä laatikoista kuvaa. Koska voin sanoa, että ne näytti yhtä hyviltä kuin maistu. Mutta mummi oli jälleen kerran kattanut pöydän nätiksi ja vaikka meitä oli yhdeksän ihmistä pöydän äärellä syömässä, hyvin mahduimme. Ja sanontahan menee, kyllä sopu sijaa antaa. Ruokailun jälkeen oli kahvittelun ja lahjojen jaon aika. Mä tein kahvin kanssa piparijuustokakun. Olin alkuun hieman skeptinen sen onnistumisesta, mutta porukka kehui sitä, joten ei se sitten ainakaan ihan pahasti epäonnistunut.

Vanhempien luokse tultaessa pysähdyimme matkalla Korpilahden hautausmaalla viemässä isän puolen sukulaisten haudoille kynttilät. Olen joskus maininnut sen, että Isäni on Keski-Suomesta kotoisin ja äitini on Nokialta, joten äidin puolen sukua ei tänne päin ole haudattu. Mutta kaikille heille, joiden haudoille emme päässeet, sytytimme kynttilän Muualle siunattujen muistopaikalle. Vaikka kävimme haudoilla jo viiden aikoihin, oli siellä aivan älyttömän kaunista. Onneksi saimme ainakin täällä Keski-Suomessa viettää valkoista joulua, joten kynttilöiden valo näytti vielä kauniimmalta.

Jouluaattoilta meni erilaisia pelejä pelatessa perheen sekä naapureiden kanssa. Kyllähän sitä pienimuotoiset perheriidatkin saatiin aikaan, kun tuli pieniä erimielisyyksiä säännöistä, mutta sehän kuuluu asiaan. Mutta oli todella hauska ilta ja oikeastaan koko aattopäivästä ei puuttunut ollenkaan naurua, päin vastoin. Sen naurunmäärällä ikä varmaan lisääntyi kymmenellä vuodella.

Joulupäivä:

Meidän joulupäivään on useamman vuoden ajan kuulunut se, että syömme vanhempieni luona läheisten kesken. Ja sama jatkui tänä vuonna. Mä sain vastuun vastata kattauksesta sekä leipoa kahvin kanssa jotain syötävää. En tajunnut ottaa kuvaa vadelmavalkosuklaa -juustokakusta, jonka leivoin jälkiruoaksi mutta siitä tuli todella hyvää. Kattaukseen olin kohtuullisen tyytyväinen, vaikka ei ollutkaan tarpeeksi samanlaisia lautasia. Äitini vastasi ruokien esille laitosta sekä niiden tekemisestä ja pakko sanoa, että kun kerta vuoteen syö jouluruokaa niin ei siihen kyllästy vaikka pari päivää sitä "joutuukin" syömään. Ei kuitenkaan keskellä kesää esimerkiksi tuu mieleen, että ostaisi itselle ruoaksi porkkana- tai perunalaatikkoa. Ruoan ja kahvin jälkeen katsoimme yhdessä Yksin kotona 2 -elokuvan ja myöhemmin illemmalla Netflixistä elokuvan Jouluyön Ritari. Voin sanoa, että en välttämättä kaikista herkin ihminen ole, niin tuo(kin) elokuva sai tälle tytölle kyyneleet silmiin.

Muutaman päivän kerkeää ottaaman vielä iisisti, kunnes pitää alkaa suunnittelemaan vanhempieni 50.v synttärijuhlia, joita vietämme heti Uuden vuoden jälkeisenä viikonloppuna. Tulette varmasti saamaan niistäkin juttua tänne blogin puolelle, sekä muualle mun sosiaalisen median kanaviin (kaikista löydyn käyttäjällä @noorahakanen). Juhlien jälkeen kutsuu jälleen Vaasa sekä koulu, joten puolisen toista viikkoa saa nauttia perheen sekä kavereiden seurasta ihan rauhassa.

Noora

Tykkää-merkinnät

Kommentit